Kansainvälistä taideterapian tutkimusnäkökulmaa sekä kiinalaista kukka- ja lintumaalausta masennuksen hoidon tukena

”“The best time to plant a tree was 20 years ago. The second best time is now.”  Kiinalainen sananlasku.

Näin vuoden loppua kohden on mukava luoda katsaus siihen, millaisia tutkimuksia maailmalta löytyy taideterapian saralla. Kulttuuriset erityispiirteet inspiroivat näkemään asioita uudessa valossa. Tällä kertaa Kiina vangitsi mielenkiinnon.

Ryhmä kiinalaisia tutkijoita ovat vuonna 2021 koonneet tutkimusaineistoa liittyen taideterapian vaikutuksiin mielenterveystyön kontekstissa. Lääkkeettömänä, vaihtoehtoisena ja täydentävänä hoitona taideterapiaa on hyödynnetty kliinisenä interventiona hyvin tuloksin erilaisten mielenterveyden haasteiden hoidossa. Tutkimusmateriaali käsittää 15 vuotta, sijoittuen ajanjaksoon 2005-2020.

Psykiatriset sairaudet kuormittavat maailmanlaajuisesti hyvin paljon terveydenhuoltojärjestelmää. Kiinassa mielenterveydellisten sairauksien esiintyminen koko elämän aikana on 24,20 %. Suhdeluku on pienempi kuin monissa muissa maissa. Lääkehoito, joka jo pitkään on ollut ensisijainen hoitomuoto psykiatriassa, on monelta osilta todettu tehottomaksi ja sivuvaikutusten myötä elämänlaatua heikentäväksi tekijäksi. Nämä seikat ovat ohjanneet tutkijoiden kiinnostuksen muita vaihtoehtoja kohtaan. Tämän kirjoituksen yhteydessä tutustumme kiinalaisen kukka- ja lintumaalaukseen, täydentävänä menetelmänä masennuksen hoidossa.

Taideterapian vaikutuksista

Taideterapian päätarkoitus on tukea ihmisenä kasvamista sekä henkilökohtaisella tasolla motivoida asiakasta tekemään muutoksia elämässä, joiden myötä hän pääsee lähemmäs omaa toivottua tulevaisuuttaan. Prosessissa hyödynnetään erilaisia taidemateriaaleja sekä taiteentekotekniikoita. Terapeuttiselle työskentelylle on tärkeä luoda turvalliset puitteet, tarkoituksenmukaisessa ja miellyttävässä ympäristössä. Taideterapia nähdään integratiivisena keinona, jossa luovien prosessien sekä elämyksellisyyden myötä, on mahdollista tarjota yksilöille uusia näkökulmia sekä oivalluksia. Taideterapiasession aikana terapeutti voi hyödyntää eri taiteen aloja, kuten kuvataidetta, musiikkia, tanssia, draamaa ja kirjoittamista. Koska piirustukset ja maalaukset ovat historiallisesti katsoen toimineet tärkeänä osana taideterapian terapeuttista prosessia, tässäkin yhteydessä pääpaino on näissä.

Taideterapiaan liittyy vahvasti usko vaikeasti sanotettavien asioiden luovaan ilmaisuun. Lisäksi taidelähtöinen työskentely tukee kognitiivisia sekä sensomotorisia toimintoja, itsetuntoa, itsetietoisuutta, selviytymiskykyisyyttä, edistää syvempää ymmärrystä, kehittää sosiaalisia kykyjä sekä auttaa selvittämään ristiriitoja. Laajemmin katsottuna taideterapia edistää myös yhteiskunnallisia sekä ekologisia muutoksia. Erittäin myönteinen havainto on lisäksi se, että taideterapeuttisen kirjallisuuden määrä on lisääntynyt viimeisen 15 vuoden aikana. Selkein kehitys on tapahtunut viime vuosien aikana.

Eri diagnoosien valossa

Tutkimuksissa on tullut esiin, että taideterapia ei vain toimi vaikuttavana terapeuttisena menetelmänä, jossa tuetaan potilaita ilmaisemaan tunteita, ajatuksia, kokemuksia sekä näkemyksiään. Taideterapian on myös havaittu toimivan täydentävänä menetelmänä tautien diagnosoinnissa. Havainnot, joita tehdään taideterapeuttisen prosessin aikana, moniulotteistaa tietoa, jonka perusteella terveydenhuollon ammattilaiset tekevät hoitoon liittyviä päätöksiä.

Masennus on sairaus, jonka vaikutus ulottuu laajalti yksilön ja lähipiirin lisäksi myös yhteiskunnalliselle tasolle. Ennustetaan että vuoteen 2030 mennessä masennuksesta on tulossa kaikista vakavin sairaus teollisuusmaissa. Masennus lamaannuttaa toimintakykyä ja heikentää elämänlaatua ja se on myös sairaus, jossa komorbiditeetti (samanaikaissairastavuus) on suuri. Ahdistuneisuushäiriöt vaikuttavat vahvasti psykososiaaliseen toimintakykyyn. Ahdistavien tilanteiden välttäytymiskäyttäytyminen johtaa tilanteisiin, joissa tavalliset arkiset tilanteet synnyttävät pelkoa.  Lääkehoito on perinteisesti ollut hallitseva näiden diagnoosien hoidossa. Viime vuosina on julkaistu useita tutkimuksia, joissa taideterapian avulla on onnistuttu lieventämään masennuksen sekä ahdistuksen oireita. Esimerkiksi ryhmässä, jossa oli kolmen kuukauden ajan toteutettu luovaa toimintaa, ryhmäläisissä havaittiin parantuneita sosiaalisia taitoja, kohentunutta mieltä, henkistä toipumista sekä mukautumiskykyä. Taiteen avulla voi myös visualisoida ahdistavia tilanteita, joissa symbolisella tasolla tapahtuvan altistamisen myötä saa pienin askelin kasvatettua rohkeutta kohdata tilanteita oikeassa elämässä. Taidelähtöinen työskentely auttaa saamaan kiinni masennuksen sekä ahdistuksen taustalla piilevistä vaikuttimista. Samalla nousee pinnalle myös asioita, jotka innostavat, tuottavat mielihyvää sekä motivoivat muutokseen. Näiden myötä on helpompi löytää uusia tapoja edetä jumiutuneesta elämäntilanteesta. Erilaiset taidemateriaalit vuorostaan piristävät mielikuvitusta, jolla on erittäin suotuisa vaikutus ongelmanratkaisukyvylle.

Taideterapiaa on myös pitkään käytetty täydentävänä hoitona dementiaa sairastavien parissa. Taideterapiaan osallistunut ryhmä esimerkiksi selvisi keskimääräistä paremmin kellotaulun piirtämistestistä. Tämä on koe, jonka avulla voi tunnistaa tiedollisten toimintojen heikkenemistä ikäihmisillä. Kellotaulutestissä pyydetään tutkittavaa merkitsemään paperille piirrettyyn ympyrään kellon numeroiden paikat ja piirtämään viisarit osoittamaan tiettyä kellonaikaa. Tämän visuaalisen testin myötä voidaan tunnistaa eritysesti arkielämän toimintoihin tarvittavien kykyjen heikkenemistä. Johdonmukaisesti toteutetussa taideterapiassa on todettu merkittävää lähimuistin paranemista sekä aivokuoren järjestäytyneempää tiedonkäsittelyä. Säännöllinen moniaistillinen kognitiivinen stimulaatio vaikuttaa hyvin myönteisellä tavalla erityisesti ikäihmisten toimintakykyyn.

Skitsofreniapotilaat oirehtivat monesti lääkityksestä huolimatta. Taideterapian avulla on muun muassa onnistuttu lieventämään ”positiivisia” oireita, kuten aistiharhoja, harhaluuloja sekä puheen ja käyttäytymisen hajanaisuutta. Mitä tulee negatiiviisiin oireisiin, luova toiminta on rikastuttanut tunneilmaisua ja puhetta, vahvistanut päätöksentekokykyä sekä lisännyt mielihyvin tunteita. Lisäksi itsetunto ja sosiaalinen kanssakäyminen on saanut uutta varmuutta sekä toteutumismuotoja.

Autismia sairastaneiden lasten ryhmässä taidelähtöinen toiminta tuki hyvin moniulotteisesti heidän sosiaalisia taitojaan, sopeutumiskykyään sekä tunteiden ilmaisemista. Taidelähtöisellä toiminnalla on ollut rauhoittava vaikutus autismille tyypilliselle hermojärjestelmän ylikuormittumiselle sekä ärsykeherkkyydelle. Tämä vuorostaan on auttanut tasapainoittamaan myös uni-valve rytmiä. Mielikuvien hahmottaminen paperille tukee mielikuvitusta sekä abstraktia ajattelukykyä.  Tutkimuksissa on havaittu voimaantumista abstraktin ajattelun lisääntyessä, verrattuna konkreettiseen ajatteluun, jolla on hieman rajoittavampi luonne. Myös itsetietoisuus, kehontuntemus, oman ajatusmaailmaan sekä käyttäytymisen ymmärtäminen vahvistui luovan toiminnan myötä.

Kiinalainen kukka- ja lintumaalaus taideterapeuttisena menetelmänä masennuksen hoidossa

Psykoterapia sekä taideterapia ovat suhteellisen nuoria käsitteitä Kiinassa. Sen sijaan kiinalaisella kukka- ja lintumaalauksella on pitkä historia. Kukka- ja lintumaalaus on yksi kiinalaisen maalaustaiteen genreistä, joka muodostui viiden dynastian ajanjaksolla (907- 960). Qing-dynastian (1644-1911) aikana kiinalaiset taiteilijat oppivat käyttämään öljyvärejä luomaan vaikutelmaa kolmiulotteisuudesta, hyödyntäen perspektiiviä, valoa ja sävyjä. Maalaukset keskittyivät tyypillisesti esittämään eläimiä ja kasveja. Kiinan kulttuurivallankumouksen loppumisen jälkeen 1970-luvulla taiteilijat alkoivat esittämään maalauksissaan vapaammin henkilökohtaisia tunteita.

Kiinalaiset pitävät kukka- ja lintumaalaamisen muotoa yleisesti esteettisesti puhuttelevana sekä kulttuurisesti katsottuna läheisenä. Kukille ja linnuille voi antaa melkein mitä symbolisia merkityksiä tahansa ja niiden avulla voi assosioida hyvin laajasti erilaisiin tunteisiin sekä ajatuksiin. Metaforat sekä allegorinen ajattelu kuuluu kiinteästi visuaaliseen työskentelyyn. Tämänlaisen taiteellisen toiminnan on havaittu kohentavan mieltä, fokusoivan ajattelua sekä lisäävän toiveikkuutta. Kukka- ja lintumaalauksissa yhdistyy perinteinen kiinalainen konfutselaisuus ja taoismi yhdessä luonnon kanssa. Konfutselaisuuden tärkeimmät hyveet ovat inhimillisyys, oikeudenmukaisuus, hyvät tavat, uskollisuus ja viisaus. Näiden perusperiaatteiden kautta pyritään lisäämään hyvinvointia yhteiskunnassa. Jalo käyttäytyminen siirtyy ensin perheestä kaupunkiin, sitten yhteiskuntaan ja myöhemmin koko maailmaan. Taolaisuus vuorostaan korostaa filosofista moniarvoisuutta, yksilökeskeisyyttä sekä luonnonmystiikkaa. Yhteys luontoon sekä maailmankaikkeuteen ovat perustavanlaatuisia.

Kukka- ja lintumaalauksessa on mahdollista tavoittaa identiteetin ja tunnemaailman eri kerroksia sekä elävöittää niitä. Tutkimuksiin, jotka toteutettiin Hangzhou Seventh People´s Hospital sairaalassa vuosina 2017-2019, osallistui 110 masennuksen eri vaikeusasteista kärsivää aikuista. Näissä selviteltiin kukka- ja lintumaalauksen vaikutuksia masennuksen täydentävänä hoitona.  Taideterapia-ohjelma, joka kesti 24 viikkoa eteni vaiheittain. Terapiaprosessin alkuvaiheessa tutkittavilla parani keskittymiskyky sekä tarkkaavaisuus. Tämän jälkeen oli havaittavissa mielen tasapainottumista sekä unen laadun paranemista. Loppua kohden värit yleensä muuttuivat kirkkaammiksi ja kädenjäljessä oli havaittavissa ihan uudenlaista itsevarmuutta.  

Taideterapiaprosessin loputtua osallistujilla oli yleisesti ottaen hyvin myönteinen suhtautuminen luova taidelähtöistä toimintaa kohtaan. Mahdollisuus ilmaista tunteita kiinalaisen kukka- ja lintumaalaustaiteen kautta avasi uusia oivalluksia sekä näkökulmia masennuksen suhteen. Taiteentekohetket kehittivät kärsivällisyyttä sekä kykyä fokusoida. Asennoituminen ympäristöä kohtaan muuttui myönteisemmäksi samalla kun mieli rauhoittui, stressinsietokyky parani ja ajattelutavasta tuli kuin itsestään optimistisempaa. Taideterapiaohjelmaan osallistuneet myös jatkoivat itsenäisesti kiinalaista kukka- ja lintumaalausta, koska toiminta koettiin monella tasolla mielekkäänä sekä hyvinvointia lisäävänä.

Tutkimuksessa todettiin että kiinalainen kukka- ja lintumaalaus yhdistettynä lääkehoitoon, lisäsi huomattavasti masennuksesta paranemisen edellytyksiä. Myös sairauden uusiutumisen todennäköisyys väheni. Tärkeä seikka on myös se, että tämä taidemuoto kuuluu hyvin läheisesti kiinalaiseen kulttuuriperintöön, joka koetaan erityisellä tasolla omaksi ja identiteettiä vahvistavaksi. Luova taidelähtöinen toiminta voimaannutti, elävöitti sekä sai ihmiset kukoistamaan ihan uudella tavalla. Prosessi auttoi integroimaan menneisyyden voimavarat nykyisyyteen ja näin myös tulevaisuus on ollut helpompi visualisoida toiveikkaassa valossa.

Perhe, juhla ja ilotulitteet

Kohta kiinalaisilla on edessään jokavuotinen suuri juhlistaminen. Kiinalainen uusivuosi on Kiinan tärkein juhlapäivä ja sitä viettää peräti 20 % maapallon asukkaista. Lähes 90 % maailman ilotulitteista valmistetaan Kiinassa. Tunnin aikana, juuri ennen vuoden vaihtumista, Kiinassa sytytetään enemmän ilotulitteita kuin milloinkaan missään muualla maailmassa. Kyse on siis värikkäästä, äänekkäästä ja hauskasta juhlasta, jossa perhe on keskiössä. Vuosi 2022 (1.2.22-31.1.23) on tiikerin vuosi. Kiinalaiset uskovat että ihmisen luonne määräytyy paljolti sen mukaan, missä eläinmerkissä hän on syntynyt. Tiikerin vuonna syntyneet ovat horoskoopin luonnehdinnan mukaan itsenäisiä, optimistisia ja energisiä. Juuri heidän intensiivinen läsnäolon kykynsä vetää muita puoleensa. Tiikereillä on myös vahva oikeudenmukaisuuden tunne sekä samalla voimakas kunnianhimo ja kilpailuhenkisyys. Uudenvuoden vietto päättyy lyhtyjuhlaan, jolloin kiinalaiset ripustavat kotiensa eteen värikkäitä lyhtyjä.

Oikein hyvää, inspiroivaa ja luovaa uutta vuotta 2022 kaikille Ratkaisukeskeiset taideterapeutit ry:n jäsenille sekä muille lukijoille! 😊

*** Lähteet: Jingxuan, Hu – Jinhuan Zhang – Liyu Hu – Haibo Yu – Jinping Xu 2021. Art Therapy: A Complementary Treatment For Mental Disorders. August 21, 2021. Frontiers in Psychology. Biyun Zhang – Jingyao Chen – Xiaoyan Huang – Wenhao Xu 2021. Chinese Flower And Bird Painting: A New Form Of Art Therapy For Depression. April – June 2021. journals.sagepub.com

*** Nina Sundberg | Kirjoittaja on ratkaisukeskeinen kuvataideterapeutti, kouluttajapsykoterapeutti (VET), psykiatrinen sairaanhoitaja (AMK) ja yhdistyksen hallituksen jäsen