Marraskuu 2023
Ratkaisukeskeisen kuvataideterapian filosofisilla juurilla
Marraskuussa vietetään kansainvälistä filosofiapäivää. Teema on itselleni varsin inspiroiva ja ajankohtainen: Opiskelen tällä hetkellä Kriittisessä korkeakoulussa filosofista praktiikkaa eli käytännönläheistä filosofiaa. Sen lähtökohtana on hyödyntää filosofista ajattelua arjessa eli filosofinen praktiikka on filosofian tuomista käytäntöön: Se on ajattelun taitojen harjaannuttamista, oman elämän pohdintaa ja hyvän, omannäköisen elämän rakentamista: Ihmettelyä, kyseenalaistamista ja eri näkökulmien tarkastelua. Ratkaisukeskeisen kuvataideterapiankin juurien voidaan nähdä olevan filosofisessa ajattelussa: Näkökulman vaihtamisen taito, ei-tietämisen asenne ja oivalluttaminen: Kuulostavatko tutuilta? Seuraavaksi tarkastelenkin Ratkaisukeskeisen kuvataideterapian filosofisia juuria ja mitä antiikin filosofeilla on meille opetettavana.
Sokrates on yksi antiikin tunnetuimpia filosofeja ja hänen lausahduksensa: ”Ihminen, tunne itsesi! Se on kaiken elämänviisauden alku” vie meidät filosofisen kohtaamisen keskiöön. Sokrates oli katufilosofi, joka kulki opettaen ja ryhtyen keskusteluihin kohtaamiensa ihmisten kanssa. Hän haastoi keskustelukumppaninsa ajattelemaan itse, toimi ikään kuin ajattelun kätilönä, jonka välineenä hänellä oli kysyminen. Sokrates uskoi, että jokaisessa ihmisessä on tietoa, joka vain odottaa ulospääsyä: Ihmiseltä kysyminen johdattaa häntä ajattelemaan ja oivaltamaan itse -löytämään tuon itsessään piileskelevän tiedon, vastauksen.
Ratkaisukeskeisessä kuvataideterapiassakin me painotamme kysymiseen: Kuuntelemme asiakasta herkällä korvalla ja asetamme kysymyksiä, jotka saavat häntä tarkastelemaan omia ajatuksiaan ja näkökulmiaan, ehkä löytämään jotain muutostarvetta.
Näkökulman vaihtamisen historian voidaan nähdä ulottuvan antiikin Kreikkaan stoalaisten näkemyksiin filosofiasta, joka oli hyvin käytännönläheinen sisältäen elämisen taitoa ja viisautta. Eräs stoalainen näkemys on mielentyyneyden säilyttäminen kaikissa elämäntilanteissa: Tätä he harjoittivat näkökulman vaihtamisen avulla.
Stoalainen filosofi Epiktetos uskoi, että taito vaihtaa näkökulmaa on kuin Hermeen taikasauva, joka muuttaa kaiken kullaksi mihin sillä kosketaan. Tällä hän halusi sanoa, että jokaisella asialla on hyvät puolensa. Epiktetoksen tunnetuimpia lauseita onkin: ”Eivät asiat sinänsä vaivaa meitä, vaan käsitykset, jotka meillä on näistä asioista.” Näkökulman vaihtamisen taito haastaakin meitä tarkastelemaan uskomuksiamme, luulojamme ja pinttyneitä ajatusmallejamme. Samalla se antaa mahdollisuuden lisätä hyvinvointia, ongelmanratkaisukykyä, mielen joustavuutta, nähdä asioita muiden ihmisten näkökulmasta ja muuttaa ajattelua myönteisemmäksi.
Ratkaisukeskeisessä kuvataideterapiassa korostetaankin usein ajatusta ”Onko lasisi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä?” eli sitä, että se kasvaa mitä ajattelullasi ruokit. Pessimistinen ajattelutapa kasvattaa negatiivisten asioiden näkemistä, kun taas optimistinen ajattelu auttaa löytämään asioista myönteiset puolet. Ratkaisukeskeisen kuvataideterapian yksi tavoite onkin tukea asiakasta näkemään asioita uudella, myönteisemmällä tavalla ja siten muuttaa juuttuneita käsityksiä sekä omaa tapaa ajatella.
Kyky nähdä asiat uudessa myönteisemmässä valossa, uudesta näkökulmasta, kertoo joustavasta mielestä. Näkökulman vaihtamisen taitoa voi harjoitella esimerkiksi pysähtymällä päivittäin miettimään mitkä asiat ovat hyvin, mistä on syytä olla kiitollinen sekä lisäämällä luovuutta ja huumoria elämäänsä. Hankalien asioiden ja tunteiden kohdalla voi harjoittaa näkökulman vaihtamista pohtimalla mitä niillä on itselle opetettavana sekä ymmärtämällä, että koskaan emme voi tietää mitä toisilla ihmisillä on elämässään meneillään.
Hermeen taikasauva -taideterapiaharjoitus
Ratkaisukeskeisessä kuvataideterapiassa käsiteltävien asioiden etäännyttäminen visualisoimalla konkretisoi ja vahvistaa niitä. Hermeen taikasauva -taideterapiaharjoitus muistuttaa ratkaisukeskeisyyden filosofisista juurista ja näkökulman vaihtamisen taidosta.
- Pohdi millainen olisi sinun Hermeen taikasauva, joka tukisi sinua näkemään oman elämän muutostarpeet sekä muistuttaa aina tarvitessasi löytämään uuden, suotuisamman näkökulman elämässä vastaan tuleviin asioihin?
- Hae itsellesi ulkoa sinulle mieleinen oksa/keppi tai ota jokin muu taikasauvaksi sopiva asia/ esine ja muokkaa se omaa luovuuttasi hyödyntäen symboliksi, joka muistuttaa sinua näkökulman vaihtamisen taidon tärkeydestä. Veistä, maalaa, liitä amuletteja jne. Kuuntelet omaa luovuuttasi ja mietit mitkä värit, muodot ja asiat sinulle symbolisoivat näkökulman vaihtamisen taitoa. Miten ilmentäisit sitä sinun Hermeen taikasauvassasi? Pohdi samalla, missä asioissa sinä voisit harjoittaa näkökulman vaihtamisen taitoa? Millaisissa tilanteissa sinä tarvitsisit sitä? Mistä Hermeen taikasauva muistuttaa sinua tästä eteenpäin?
- Aseta Hermeen taikasauva näkyvälle paikalle muistuttamaan itseäsi näkökulman vaihtamisen muutosvoimasta ja miten sen keinoin voidaan hankalatakin tuntuvat asiat nähdä myönteisessä valossa.
Lopuksi
Mitä meillä on opittavaa antiikin filosofeilta? Oman vastuun ja omien vaikutusmahdollisuuksien tiedostaminen oman elämän suhteen on tärkeää! Näkökulman vaihtaminen on valinta ja taito, jota voi harjoitella: Kuinka suhtaudun tähän asiaan? Lisääkö tämä suhtautuminen hyvinvointiani? Epiktetoksen sanoin: ”Eivät asiat tee meitä onnettomiksi, vaan se mitä asioista ajattelemme.”
Ajatuksiani ruokkineen teokset: Houni, Pia (2021): Sokraattinen mieli.
Mattila, Antti (2020): Ratkaisu. Ajattele toisin.
Salmela Jari & Ala-Keskinen Hannele (2022): Ratkaisukeskeisen kuvataideterapian oppikirja.
*** Hannele Ala-Keskinen | Kirjoittaja on FM taidekasvattaja, ratkaisukeskeinen kuvataideterapeutti, neuropsykiatrinen valmentaja, aikuiskouluttaja ja filosofisen praktiikan opiskelija.