Terapeutin kynästä

Tammikuu 2024

Taideristeily Tallinnaan

”Art should comfort the disturbed and disturb the comfortable” (Banksy)

Iloinen ja leppoisa kuuden hengen ryhmä ratkaisukeskeisiä taideterapeutteja lähtivät lauantaina 9.12.23 Tallinnaan. Kävimme Poptaiteen (PoCo) sekä valokuvataiteen (Fotografiska) museoissa. Nämä olivat siis museot, jotka yhdistyksen jäsenten kyselyssä nousivat suosituimmiksi vierailukohteiksi. Kerron tässä reissun kulusta, heränneistä ajatuksista ja miten käytännössä tämänkaltainen päivä järjestyy siirtymisten sekä ajankäytön suhteen. Minusta kuoriutui reissun matkaopas ja toki onhan minulla tähän(kin) koulutukset olemassa; Spies matkaopas/Mallorca 1993, talvikausi 1994-95 Teneriffalla matkaoppaana ja karhukerhon johtajana sekä matkaopaskoulutuksen updeittaus 2017/Fuengirola/Overseas Tour Guide. Lopuksi pieni katsaus Viron taideterapiaelämään sekä yhteishenkeä nostattava taideterapiatehtävä, jossa katse suuntautuu kohti vuotta 2024.

Rempseä taidereissujengi Fotografiskassa (ylh. vas.) Emma, Helena (alh. vas. Merja, Nina, Maarit ja Kirsi)

Matkaan

Olin edellisenä iltana perustanut ”Taideristeily” -nimisen What´sApp-ryhmän. Siinä oli ketterä filosofoida ja sopia asioita ennen, reissun aikana ja sen jälkeen. Helsingin Länsiterminaaliin saavuttaessa Helena yhdistyksen hallituksesta oli valloittavan iloisena vastaanottamassa reissulle tulijoita Ratkaisukeskeiset taideterapeutit -plakaatin kanssa. Kun koko ryhmä oli kasassa, siirryimme laivaan. M/S MyStar on uusi (12/2022) ”itämeren hämmästyttävin laiva, jossa on hieno tasapaino älykkäästi suunniteltujen tilojen, luonnonläheisen sisustuksen sekä luovien muotoratkaisujen johdosta ja jossa on mahdollisuus nähdä loputtomiin merimaisemia joka hetki.”  Alkuperäinen ajatus, että yhdistys tarjoaa myöhäisen Delight Buffet aamiaisen laivalla, ei kaikilta osin toteutunut suunnitelulla tavalla johtuen siitä, että aamiaiset olivat jo pari viikkoa aikaisemmin loppuunmyyty. Mutta saimme asian hoidettua ratkaisukeskeisellä tavalla, johon kaikki olivat tyytyväisiä. Tallinnassa pääsimme vihdoin saman pöydän äärelle, joka oli aivan ihanaa. Laiva irrottautui satamasta klo 10.30 ja kaksi tuntia kestänyt laivamatka meni tällä porukalla kuin hujauksessa.

Tallinnanpäivä

Jouluisesti valaistu ja koristeltu n. 450 000 asukkaan Tallinnan kaupunki oli kaunista katseltavaa. Tallinna on kiehtova yhdistelmä keskiaikaista historiaa, modernia elämänmenoa, monipuolista kulttuuritarjontaa, vilkasta yöelämää, neuvostovuosien rappioromantiikkaa, ylellisiä elämyksiä sekä mutkatonta murkinointia. Tänä vuonna Tallinna valittiin 7. sijalle Euroopan halutuimman kaupungin kategoriassa. Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluva Tallinnan vanhakaupunki on maailman parhaiten säilyneitä historiallisia hansakaupunkeja. Vuonna 2011 Tallinna valittiin yhdessä Turun kanssa Euroopan kulttuuripääkaupungeiksi. Digitaalisesti edistyksellistä Tallinnaa (e-Estonia society) on tituleerattu hauskasti Euroopan Silicon Valleyksi. Viime aikoina Viro on myös loistanut upeilla Pisa-tutkimusten tuloksilla, jossa liikkuu kärkijoukon, eli pääasiassa Aasian maiden vanavedessä. Tallinna on riittävän iso, mutta sopivan pieni. Nähtävää ja koettavaa on paljon, mutta minnekään ei ole pitkä matka.

Pop and Contemporary Art Museum (PoCo)

”I´d asked around 10 to 15 people for suggestions…Finally one lady friend asked the right question. “Well, what do you love most?” That´s how I started painting money.” (Andy Warhol)

Ensimmäinen museo Tallinnassa oli Pop-taiteen museo (Pop and Contemporary Art Museum.) PoCo on lyhyen kävelymatkan päässä satamasta (800 m) Rotermannin korttelissa. Vietimme museossa aikaa 1,5 tuntia. PoCo-museo on eurooppalainen harvinaisuus, joka tarjoaa mittavan kokoelman kansainvälistä poptaidetta. Näytteillä on yli 340 poptaidetta edustavaa teosta taiteilijoilta kuten Warhol, Banksy, Koons, Lichtenstein, Harig, Hirst, Hockney, Basquiat, Kusama ja Newton. PoCon on perustanut taidekeräilijä Linnar Viik, joka aloitti poptaiteen keräilyn jo 30 vuotta sitten. ”Halusin perustaa museon, koska poptaide on taidetta, joka tekee maailman paremmaksi. Tällä hetkellä tarvitsemme nimenomaan sellaista taidetta, joka kohottaa myös mielialaa. Poptaide uskaltaa esittää kysymyksiä, joita muut taidemuodot eivät ehkä uskalla; kysymyksiä politiikasta, ympäristöstä, teknologiasta, mediasta ja miten nämä asiat muokkaavat sekä muuttavat ihmisiä”. Hyvin relevantteja kysymyksiä, myös näin taideterapeuttisesta näkökulmasta ajatellen.

Poptaide syntyi Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa 1950-luvulla, joissa New York ja Lontoo toimivat poptaiteen keskuksina. Jo alun perin sitä leimasi kapinallisuus vallitsevia taidemuotoja kohtaan. Poptaidetta on muun muassa pidetty vastareaktiona abstraktille ekspressionismille. Vaikutteita sen sijaan on saatu dada-liikkeestä ja presisionisteilta.  Etenkin 1920-luvulla suosiossa olleella presisionismilla on juuret kubismissa, futurismissa ja orfismissa. Toisin kuin perinteinen taide, poptaide haki ideoita sarjakuvista, popmusiikista, radiosta, televisiosta, pakkauksista, kuvalehdistä ja mainosten maailmasta sekä hyödynsi surutta banaaleja elementtejä ja kitsiä. Poptaide käytti teoksissaan ilmaisua, jolle ominaista olivat esittävyys, realistisuus, viivan ja rakenteen voimakas selkeys sekä kirkkaat värit. Poptaiteilijat pyrkivät teoksissaan rikkomaan rajoja taiteen ja arkipäiväisten esineiden, kuvien ja populaarikulttuurin tuotteiden välillä. Keskeisenä tavoitteena oli myös tehdä populaaria ja kansantajuista taidetta suurille massoille. Lisäksi haluttiin herättää keskustelua liittyen ”mikä on taidetta”. Poptaiteen kaltainen uudenlainen ilmaisu vaati päivitystä tekijänoikeuskäytäntöihin ja vuonna 1978 Yhdysvalloissa tuli voimaan uusi tekijänoikeuslaki, joka salli ”fair usen” eli alkuperäisteosten hyödyntämisen. Popkulttuuriinhan kuuluu olennaisena osana sekoittaminen, lainaaminen ja sitaatit.  Poptaide on nykyään universaali ilmiö ja sitä tehdään kaikkialla maailmassa. Poptaiteen muoto voi olla samannäköinen ympäri maaliman, mutta teemat ovat aina vähän erilaiset. Poptaide on myös raivannut tietä monille muille nykytaiteen ilmaisumuodoille.

Suomalaisina noteerasimme luonnollisesti tyytyväisenä, että tässä Viron ensimmäisessä poptaiteen museossa on myös esillä haminalaissyntyisen Hugo Simbergin elämää ja taiteen teemoja käsittelevä teos sekä muitakin suomalaisten teoksia, kuten graffititaiteilija EGSin sekä tekoälyä hyödyntävän Roope Rainiston töitä.

Tekoälyn hyödyntäminen taiteessa on asia, joka herätti keskustelua myös meidän kesken. Jos esimerkiksi keksii jotain hienoa ja ainutlaatuista, uskotaanko, että se on omasta luovuudesta peräisin eikä tekoälystä? Aalto-y,liopistossa ollaan tutkittu näitä teemoja ja jopa esitetty kysymys, onko mahdollista, että tekoäly voisi jossain vaiheessa tehdä lopun ihmisen tekemästä taiteesta? Olemme tottuneet siihen, että taide herättää tunteita ja ihmisen tuottaman taiteen syntyprosessiin liittyy taiteilijan henkilökohtaisia ajatuksia ja tulkintoja ympäristöstään. Tekoäly sen sijaan noudattaa ainoastaan annettuja ohjeita ja laskee todennäköisyyksiä sille, mikä on ihmisen ihanteellisin tulkinta käsitteestä taide. Jälleen nousevat tekijänoikeuskysymykset pinnalle. Meneillään oleva tekoälymurros avaa uusia mahdollisuuksia, mutta taiteilijan roolia se ei korvaa. Tekoälyn käyttäminen tuo luomisprosessiin oman arvaamattomuutensa ja jännitteen, joiden välillä taiteilija tekee omat ratkaisunsa. Tekoälyn käytön yhteydessä syntyneet virheet voidaan nähdä jopa mahdollisuutena, kuten Roope Rainisto tekee. Hänen teosten erityispiirre on juuri tekoälyn tekemät virheet, jota hän ei edes ole yrittänyt korjata. Rainisto on laittanut yli 1000 tekoälyllä tekemäänsä kuvaa myyntiin, jotka kaikki ovat menneet kaupaksi. Kyllä edelleen taiteilija on se, joka tekee teokselleen viimeisen signeerauksen.

”Pop is always more”

Ihastelimme Mall Nukken ”Norma” -teosta (2023), joka on nerokkaasti koostettu Marilyn Monroesta kertovista lehtileikkeleistä. Nukke on tehnyt Norma-nimeä kantavan teoksen juuri PoCoa varten ja sen valmistumiseen kului kuukausia. Valinta käyttää sanomalehtileikkeitä materiaalina viittaa siihen, että media loi Norma Jean Bakerista Marilyn Monroen. Vuonna 1964 syntynyt tallinnalainen Nukke on koulutukseltaan taidegraafikko ja hänet tunnetaan poptaidevaikutteisista maalauksista, kollaaseista ja installaatioistaan.

Ajatuksia herättävä oli myös Banksyn kontrastit teoksessa Vandalized Landscapes (2007). Klassisen vanhanajantyylisen öljyväriteoksen idyllisen maalaismaiseman rakennuksen seinälle oli piirretty graffiteja. Tämä kuuluu sarjaan ”Crude Oils”, jossa Banksy on luonut uusia ulottuvuuksia ja twistejä perinteisille öljyvärimaalauksille, joita hän on hankkinut kirpputoreilta eri puolelta Lontoota.

”My mother was against me being an artist. She just wanted me to marry a rich man.” (Yayoi Kusama)

Japanilainen nykytaiteilija Yayoi Kusama (s. 1929) tunnetaan ainutlaatuisista ja hyvin henkilökohtaisista teoksistaan. Näissä tutkitaan monesti identiteetin ja sisäisten konfliktien teemoja. Teoksista löytyy värikkäitä kuvioita, abstrakteja muotoja sekä kiehtovia yksityiskohtia. Erilaisista pilkku- ja täpläkuvioista tuli pysyvä teema hänen taiteeseensa. Kusama on inspiroinut myös suuren joukon muita taiteilijoita. Lapsesta saakka Kusama on rakastanut piirtämistä, mutta hänen vanhempansa eivät tukeneet hänen kiinnostuksen kohdetta. Nuoresta iästä lähtien Kusama on kärsinyt hallusinaatioista; kedon kukilla oli ihmisten kasvot, eläimet puhuivat ja kivet vyöryivät kohti. Hän maalasi sisäiset näkynsä villeiksi kuviksi jo varhain. Kusama sai luvan opiskella taidetta ja 1950-luvun lopulla hän muutti New Yorkiin. Siellä hänen innovaatiovoimansa puhkesi kukkaan. Hänen maaninen tapa tehdä töitä kellon ympäri kantoi hedelmää. 1960-luvulla Kusama oli osa pop-piirejä ja hengaili muun muassa Andy Warholin kanssa. 1970-luvulle tultaessa Kusama muutti takaisin Japaniin. Taiteilija kärsi paniikkikohtauksista ja muutti vapaaehtoisesti psykiatriseen sairaalaan. 1980 ja -90 luvuilla syntyivät kuuluisat kurpitsat.  2000-luvulla kääntyi jälleen uusi lehti, kun Kusama ryhtyi yhteistyöhön muotisuunnittelija Issey Miyaken, Marc Jacobsin ja Louis Vuitton-merkin kanssa. Syntyi täplikkäitä laukkuja, huiveja ja puhelimia. Yayoi Kusaman elämän voi nähdä pitkänä ja eksentrisenä selviytymistarina. Taide on pitänyt Kusaman hengissä, auttanut pääsemään itsemurha-ajatusten ja ahdistuksen tunteiden yläpuolelle. Kusama asuu edelleen samassa tokiolaisessa psykiatrisessa sairaalassa, jonne hän muutti vuonna 1977 ja josta käsin hän tänäkin päivänä maalaa aktiivisesti. Kaikilla taiteilijoilla on vilkas mielikuvitus, mutta tällä monitaiturilla ja superlahjakkuudella se on erityisen vahva. Hän pystyy käyttämään mielisairauttaan hyväksi taiteen tekemisessä ja samalla voimaantumaan itse luovan prosessin aikana. Kusama haluaa tekemisillään välittää ympäröivälle maailmalle iloa ja rakkautta. Vuonna 2024 Pérez Art Museum Miami esittelee 94-vuotiaan taiteilijan näyttelyn ”Yayoi Kusama: LOVE IS CALLING”. Tässä elämänkerrassa on ratkaisukeskeisiä elementtejä vaikka muille jakaa.

Tähänkin kuvaan suunniteltiin hienot taidetaustat PoCossa, mutta pitihän meidänkin mahtua mukaan. Elämä on valintoja täynnä.

Museon jälkeen osa halusi kävellä (29 min) ja loput ottivat Uberin (4,67 € + tippi). Meillä oli n. 10 minuuttia kestävällä matkalla mukava ja puhelias taksikuljettaja, joka mielellään kertoi, millaista on elää tämän päivän Tallinnassa sekä mitä ajattelee parin vuosikymmenen kokemuksella taksityöstään. Se osa ryhmästä, joka oli aikaisemmin perillä Telliskivessä, etsi mukavan ravintolan, josta katsottiin koko ryhmälle sopiva pöytä. Paikaksi valikoitui Fotografiskan lähellä oleva ”Must”. Tälle, ”nuorekkaammalle puolelle” pääsee ravintola F-hooneen kautta, joka on yksi alueen ensimmäisistä ravintoloista. Mustissa on monipuolinen menu, ystävällinen palvelu sekä rento, viihtyisä ilmapiiri.

Nyt pääsimme lopulta koko ryhmä ajan kanssa saman pöydän äärelle. Oli aivan valtavan mielenkiintoista kuulla miten kaikki eri tavoin toteuttavat taideterapiaa. Uutta opiskellaan myös mitä erilaisimmissa konteksteissa. Kaikkea tätä oli erittäin kiehtovaa yhdessä reflektoida. Koskaan ei lakkaa hämmästelemästä sitä tosiasiaa, kuinka paljon tietoa ja taitoa tähän meidän yhdistyksen porukkaan tiivistyy. Innostus ja palo uuden löytämistä, oppimista ja kehittymistä kohtaan on jatkuvaa. Lisäksi olemme taitavia verkostoitumaan, josta on iloa ja hyötyä hyvin monelle.

Fotografiska

”Life on the planet and in our galaxy is so complex, I don´t hope to have any substantial effect in it, but if I can touch a few people deep in their psyche, by making my personal subjective journey concrete for others, then I am very happy. “(Roger Ballen)

Taideterapiajuttua riitti

Telliskiven luovan keskuksen (Telliskivi loomelinnak) tarina sai alkunsa vuonna 2009, jolloin entinen Kalinin tehdas oli vielä huonokuntoinen kolossi ja naapuruston Kalamajaakin pidettiin epäilyttävänä kaupunginosana. Liiketoiminnan aloittaminen vanhassa tehdaskiinteistössä tuntui monista absurdilta ajatukselta, mutta sittemin Telliskivestä (suomeksi tiiliskivestä) on tullut kevyen hipsterimäinen kulttuurikeskittymä, jossa viettävät aikaa sekä matkailijat että tallinnalaiset itse. Fotografiska sijaitsee Telliskiven Luovan keskuksen sydämessä.  Tukholmasta lähtöisin oleva valokuvataiteen keskus avasi ovensa Tallinnassa vuonna 2019. Perustajan Maarja Loorentsin mukaan Tallinnassa halutaan olla keskeinen kohtaamispaikka, jossa on huippuvalokuvaajien töitä, joita ei olla täällä aikaisemmin nähty. On valittu näyttelyitä, jotka eivät ole pelkästään kauniita, vaan herättävät myös ajatuksia, epämukavia tunteita ja kipua. On tärkeä olla mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tämä onnistuu valitsemalla rohkeita ja puhuttelevia töitä. Kahteen kerrokseen jakautuneesta Fotografiskasta on tullut Tallinnan vetonaula. Kokemisen arvoinen on myös ylimmän kerroksen ravintola, jonka kattoterassilta aukeaa upea näkymä yli koko Tallinnan.

Saapuessamme ensimmäiseen huoneeseen, hämmästelimme Roger Ballenista (s.1950) tehtyä, aivan uskomattoman taitavalla tekniikalla toteutettua aidon oloista näköisnukkea. Hän on amerikkalainen valokuvaaja, joka tällä hetkellä asuu Etelä-Afrikassa. ”The World According to Roger Ballen” -kokonaisuudessa on hänen töitään viideltä vuosikymmeneltä.  Ballen vie teoksillaan katselijan alitajunnan kätköihin. Unen ja valveillaolon välillä leijailu, outous ja absurdin surrealistinen tunnelma luonnehtivat hänen töitään. Hänen omanlaista tapaa toteuttaa luovuuttaan kutsutaan ”Ballenesque”-tyyliksi.  Ballen kutsuu matkalle tutkimaan olemassaolon mysteerejä, psyyken yllätyksellisiä kerrostumia sekä kokemaan laajennettuja horisontteja.

”When People ask me what kind of equipment I use – I tell them my eyes.” (Anonymous)

Münchenissa asuva 34-vuotias venäläinen Elizaveta Porodina on valokuvaaja ja kliininen psykologi. Psykologikoulutuksensa ansiosta Porodina tekee kuvallisessa työskentelyssään eräänlaista ihmisen psyykeen tutkimusta ja analysointia. Teoreettisen tiedon ja taiteellisen inspiraation yhdistelmästä syntyy jännittäviä metaforisesti puhuttelevia teoksia. Porodina pyrkii jokaisella työllään poistumaan mukavuusalueeltaan, kokeilemaan ja tutkimaan uusia maaperiä. Näyttelyssään Un/Masked katselija kutsutaan mukaan unenomaiseen ja surrealistiseen tunnelmaan, matkalle läpi ajan ja tilan. Hänen kuvia katsellessa syntyy tunne, että ne ovat syntyneet planeetalla, jossa ihmiset ovat rohkeampia ja eteerisempiä. Tunteet, melankolinen symbolismi, assosiaatiot, eläväiset värit ja dramaattisuus ovat keskeisessä roolissa hänen teoksissaan. Porodina tekee myös yhteistyötä muotimaaliman kanssa, hänen asiakkaisiin kuuluvat Dior, Herrera, Jo Malone, Moncler, Vogue, Louis Vuitton ja Numéro.

Fotografiskassa ehdimme viettää 1 h 15 min, joka kyllä riitti hahmottamaan mistä on kyse. Videoteoksiin syventyminen lohkaisee huomattavan palan ajasta. Teokset herättivät paljon keskustelua, osa ravisteli ja mietitytti hieman enemmänkin. Kävely satamaan olisi kestänyt 35 minuuttia, mutta kun aikaa oli rajallisesti, kallistuimme taksiin. Uber satamaan maksoi 5,35€ + tippi. Kauniina kesäpäivänä ja ajan kanssa tuo ei tosiaan ole matka eikä mikään kävellä.

Kotimatkalla… ja minne sitten lähdetään seuraavaksi?

Loppuun asti jaksoimme (laivan hytissä) iloisesti edustaa yhdistystämme ja tosiaan siteeratakseen yhtä matkailijoista: ”Aina kannattaa lähteä”.

Paluumatkalla osa lepäsi varaamissaan hyteissään ja osa keskittyi tekemään hyviä joulun pyhien ostoksia laivan Tax Free -myymälässä. Sovimme ennen sitä vielä, että keräännymme klo 21 yhteen hyttiin, käydäksemme yhdessä läpi tämän päivän kokemuksia ja tehdäksemme jonkinlaista yhteenvetoa. Totesimme kaikki, että tämä on kaikin puolin ollut hyvä reissu ja että näitä taidematkoja kannattaa tehdä lisää tulevaisuudessa. Yhden päivän aikana on saanut kokea, nähdä, reflektoida, kuulla ja tehdä valtavasti. Kuitenkin illalla oli pienestä reissussa rähjääntymisolotilasta huolimatta uskomattoman herännyt ja virkistynyt olo. Tallinnaan voisi lähteä toisenkin kerran, ehkä uudesta näkökulmasta tarkastellen? Kouluttautuvina ja edistyksellisinä ihmisinä jokin taideterapiakurssikin voisi olla avartava. Suomessa on toki paljon nähtävää, mutta ulkomaille kun lähtee, siinä on vielä se pieni erityinen kultareunus. Minne (maahan) lähdettäisiin seuraavaksi? 😊

Viron taideterapian näkymiä

Virossa luovat taideterapiat toimivat synonyyminä termille taideterapia. Tallinnan yliopiston (TLÜ) kaksivuotisessa maisterikoulutuksessa on mahdollisuus erikoistua kuvataide-, tanssi/liike- tai musiikkiterapiaan. Pohjakoulutuksen tulee olla psykoterapiaan, kuntoutukseen tai näihin rinnastettaviin hoito- ja terapia-alan koulutuksiin liittyvää. Kyse on ylemmästä korkeakoulututkinnosta, MSc – Master of Science in Health Sciences (Art Therapy). Opinto-ohjelman opetuskieli on eesti.

Tallinnan yliopiston (Tallinna Ülikool) alainen Tallinn Summer School järjestää suuren määrän erilaisia kurssikokonaisuuksia ja näiden joukossa kahden viikon Creative Psychotherapy (CP) kursseja. Taidekurssit ovat avoinna kaikille, jotka ovat kiinnostuneita perehtymään luoviin menetelmiin terapeuttisessa viitekehyksessä. Kurssin hinta on 450€ (earlybird 400€ maksettuna 31.3.24 mennessä) ja vuonna 2024 luovan psykoterapian kurssi on heinäkuussa (päivämäärä tarkentuu vielä). Kurssit ovat kansainvälisiä ja niihin hakeutuu osallistujia kaikkialta maailmasta. Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös erilaisia sosiaalisia tapahtumia sekä retkiä Tallinnassa ja sen ulkopuolella. Rekisteröityminen kursseille avautuu helmikuussa 2024.

ELÜ – Eesti looviteraapiate uhing (Estonian Society of Creative Arts Therapies) on vuonna 2004 perustettu taideterapiayhdistys, joka kuuluu kattojärjestön European Federation of Art Therapy alaisuuteen. Tavoitteena on yhdistää taideterapian ammattilaisia eri maista, edistää alan koulutusmahdollisuuksia, tutkimusta sekä ammatillisen aseman vahvistamista.

Art Makes Children Happier at School

Tallinnan Yliopiston lehtori Marika Rotnik uskoo parin vuosikymmenen kokemuksella vahvasti taiteen eheyttävään voimaan. Hänen marraskuussa 2021 valmistuneessa väitöskirjassaan ”The Application of the Arts in Supporting the Wellbeing of Students at School” hän tuo esille taiteen terapeuttisten elementtien hyödyntämistä koulumaailmassa. Lasten viihtyvyys koulussa, motivaatio sekä suhde opettajiin ovat tärkeässä roolissa. ”Lapset ajattelevat pitkälti kuvina, joten heidän on luontevaa visualisoida ajatuksiaan”. Luovassa terapiassa tunteita ja ajatuksia jäsennellään kuvataiteen, musiikin ja draaman avulla. Erityisen eheyttävää tämänkaltainen toiminta on silloin kun lapsella on normaalia haastavampi aika meneillään eikä tunteiden ilmaisemiselle tahdo löytyä sanoja. Luova toiminta lisää henkistä joustavuutta ja näin sopeutuminen muuttuviin tilanteisiin ja ympäristöihin helpottuu. Taide rauhoittaa auttaen keskittymään ja pysähtymään tärkeiden asioiden äärelle. Luokkahuoneessa toteutettu terapeuttinen taidetoiminta monipuolistaa oppimisprosessia luoden myös miellyttävän sekä suvaitsevaisen ilmapiirin. Ratnik näkee saman kehityksen kuin Israelissa, jossa yli 3500 taideterapeuttia työskentelee ympäri maata, tekevän tuloaan myös Virossa. Asia on täällä vielä lasten kengissä, mutta asiat kehittyvät koko ajan suotuisaan suuntaan. Maan ensimmäinen luovan terapian opinto-ohjelma aloitti vuonna 2010 ja taideterapeutteja on palkattu jo eri puolille maata. 

Brush Up Your Life-taideterapiatehtävä

Näin uuden vuoden alkaessa on aina hyödyllistä tehdä eräänlainen oman elämän välitilinpäätös. Eli käydä läpi elämän eri osa-alueita, miettiä mihin ensi vuonna haluaa kiinnittää erityistä huomiota, missä kehittyä sekä mitä on valmis jättämään taakseen. Taideterapiatehtävänä olisi näiden reflektioiden pohjalta loihtia Uuden Vuoden 2024 lupauksia. Luokaamme mukava, leijuva, taiteellinen ja toivoa täynnä oleva ilmapiiri meidän fb-ryhmään.

Ohje: Kerro taidelähtöisellä tavalla, vapaalla tekniikalla yksi uuden vuoden lupauksistasi. Kun lupauksen tuo esille näin julkisella tavalla, siihen sitoutuu paremmin ja näin ollen toteutumisen taikavoima vahvistuu. Samalla kaverit saavat inspiraatiota uusille asioille tai vanhempi mieleinen asia saattaa palautua mieleen.

Oikein lumoavaa ja taiderikasta uutta vuotta 2024 meille kaikille!

*** Nina Sundberg | Kirjoittaja on ratkaisukeskeinen kuvataideterapeutti, kouluttajapsykoterapeutti (VET), psykiatrinen sairaanhoitaja (AMK) ja yhdistyksen hallituksen jäsen