Terapeutin kynästä

Helmikuu 2020

Tutkimuksia taiteen voimaannuttavista vaikutuksista

The purpose of art is washing the dust of daily life off our souls” – Pablo Picasso –

Ratkaisukeskeisenä kuvataideterapeuttina on tärkeä seurata yhteiskunnan kehitystä, erilaisia trendejä sekä ajankohtaisia tutkimuksia. Näiden kautta voi tehdä uusia oivalluksia suhteessa oman työhön. Tutkimukset luovat myös pohjan reflektioille siitä, miten taideterapeuttina voisi omalta osaltaan olla mukana vaikuttamassa eri tasoilla yhteiskunnassa. Lähtökohtana taideterapiassa on, että jokainen henkilö on ainutlaatuinen yksilö. Samalla me kaikki elämme vahvasti integroituneena yhteiskuntaan ja kaikilla sosiaalisilla tasoilla on vaikutusta tapaamme hahmottaa ympärillä olevaa todellisuutta.

Ajattelin tässä kirjoituksessa yleisellä tasolla tarkastella ja referoida tuoreita tutkimuksia liittyen taiteen parantavaan voimaan. Kehittyäkseen ammatillisesti, on tärkeä seurata millaisiin tutkimustuloksiin sekä johtopäätöksiin on tieteellisellä tasolla päästy. Kaikesta löytyy aina jotain, jota voi käyttää omassa työssään joko sellaisena tai inspiraation pohjana uusille ajatuksille tai menetelmille.

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi 11.11.2019 raportin taiteiden merkityksestä ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Raportti on tähän mennessä laajin taiteiden, terveyden ja hyvinvoinnin vaikutuksia kokoava tutkimustulosten yhteenveto maailmassa. Raportti osoittaa yli 900 tutkimusartikkelin otoksellaan, kuinka taide voi vaikuttaa sekä ihmisten psyykkiseen että fyysiseen terveyteen kokonaisvaltaisesti. Tutkimustulokset ovat koottu yli 3000:sta eri puolilla maailmaa tehdyistä tutkimuksesta, jotka on raportoitu yksittäisinä tutkimuksina, erilaisina kirjallisuuskatsauksina, meta-analyyseina sekä metasynteeseinä.

Raportin tekijät käyttivät niin sanotulla ”scoping review”, eli kartoittavalla menetelmällä taiteen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista tutkimuksia, joissa hyödynnettiin erilaisia tutkimusmetodeja. Raportti jakaa tutkimustulokset kahteen ryhmään: ennaltaehkäisevään terveystyöhön ja terveyden edistämiseen sekä sairauksien hoitoon ja hallintaan. Se osoittaa, että yhteydet taiteen, terveyden ja hyvinvoinnin välillä ovat monimuotoisia.

Taiteet toimivat monikanavaisesti ja niissä yhdistyy useita terveyttä edistäviä osatekijöitä. Näihin lukeutuvat sitoutuminen esteettiseen toimintaan, mielikuvituksen käyttö, aistien aktivointi, tunteiden herättäminen, kognitiivinen stimulaatio, sosiaalinen vuorovaikutus, liikkuminen, sitoutuminen terveyttä koskeviin teemoihin ja vuorovaikutus terveydenhuollon ympäristöjen kanssa.

Terveysvasteella tarkoitetaan mitä tahansa ärsykkeiden aiheuttamaa positiivista muutosta terveydessä. Taiteisiin osallistumisen terveysvasteet voivat olla psykologisia, fysiologisia, sosiaalisia sekä käyttäytymiseen liittyviä. Itsetunnon koheneminen, kognitiivisten voimavarojen aktivoituminen sekä tunteiden säätely ovat esimerkkejä psykologisesta terveysvasteesta. Fysiologisia terveysvasteita ovat esimerkiksi matalampi stressihormonivaste (kortisolin tasapainottuminen), sydän- ja verenkiertojärjestelmän toimintakyvyn vahvistuminen sekä parantunut immuunitoiminta. Sosiaalisia terveysvasteita voivat olla yksinäisyyden ja eristyneisyyden väheneminen tai sosiaalisen tuen vahvistuminen. Käyttäytymiseen liittyviin terveysvasteisiin kuuluvat lisääntynyt liikunta, terveellisemmät elintavat sekä taitojen kehittyminen.

Taiteen avulla voidaan ennaltaehkäistä sairauksia parantamalla hyvinvointia ja mielenterveyttä, sekä auttaa hoidossa ja sairauksien hallinnassa. Taiteella voidaan tukea traumaattisten kokemusten, riippuvuuksien ja akuuttien tilojen hoitoa sekä auttaa neurologisten haasteiden kanssa eläviä. Taideterapian avulla on jopa onnistuttu vähentämään rauhoittavien lääkkeiden käyttöä. Taide voi aktivoida aivojen muistikeskusta vaikuttaen pitkäkestoiseen muistiin lievemmissä muistisairauksissa. Taiteiden välityksellä voidaan tukea saattohoidossa olevia, tehdä surutyötä, sekä lisätä sairaalahoidossa olevien viihtyvyyttä ja rentoutumista.

Masennuslääkkeiden kulutus on yli kuusinkertaistunut 15 vuoden kuluessa Suomessa. Ongelman ratkaisuun on tarjolla muitakin vaihtoehtoja kuin lääkkeet. Taidelähtöisillä menetelmillä voidaan päästä käsiksi syihin ja tunteisiin. Taide luo yhteyttä ihmisen omaan mieleen, tunteisiin ja muistoihin. Sen tiedetään vähentävän post-traumaattista stressiä. Taidekokemukset tuovat mieleen asioita, auttavat yhdistelemään, kokemaan ja tuntemaan ihmisenä olemisen maailmaa. Taiteiden vaikutusmekanismissa on jotain samankaltaista kuin placebon tutkimuksiin liittyvissä mielen sisäisissä vaikutuksissa. Taide tukee yhteyttä tunnemuistoihin ja sitä kautta kokemus elämän hallinnasta yleensä kohenee. Lisäksi taide tuo elämään muuta sisältöä, kuin oman terveyden tarkkailun.

Taidetoiminta hyödyntää usein olemassa olevia resursseja innovatiivisesti ja voi samalla vastata terveydenhuollossa monimutkaisiin haasteisiin, joihin ei vielä ole olemassa terveyenhuoltoratkaisuja. WHO:n julkaisemassa raportissa taiteelle annetaan itseisarvo, joka tuottaa sekä tekijälle että kokijalle esteettisiä ja emotionaalisia elämyksiä, mielikuvia ja uutta luovia oivalluksia.

Tutkimus myös osoittaa, että taide voi kehittää lääkärien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten kliinisiä taitoja, kuten visuaalista diagnosointikykyä ja kommunikointia. Taide ja taideteokset hoitoympäristössä vaikuttavat useimpiin potilaisiin ja henkilökuntaan myönteisesti.  Taiteen sosiaaliset vaikutukset näkyvät vuorovaikutuksen sekä tasa-arvon lisääntymisenä. Taiteesta ja yhteisestä taidetoiminnasta hyötyvät kaiken ikäiset sekä kotona että hoitoyksikössä asuvat.

Taidetta yli sata tuntia vuodessa kuluttavilla on osoitettu selvästi olevan parempi psyykkinen hyvinvointi, kuin niillä, joilla taideosallistumista ei ollut yhtään tai sitä oli alle sata tunti vuodessa. Annos-vastevaikutus on myös osoitettavissa: mitä enemmän osallistumista erilaisiin kulttuuriaktiviteetteihin, sitä parempia terveysindikaattoreilla mitatut tulokset olivat.

Taideyliopiston Arts Equal hankkeessa on tutkittu, miten taide ja kulttuuri julkisina palveluina voisivat lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa. Kyseessä on siis Taideyliopiston koordinoima monitieteellinen tutkimushanke, joka on yksi suurimmista taiteiden ja taidepedagogiikan tutkimushankkeista Suomen historiassa. The Arts as Public Service: Strategic Steps towards Equality on kestoltaan 6 vuotta (toukokuu 2015-huhtikuu 2021).

Arts Equal-tutkimushankkeessa taiteen perinteistä asemaa Suomessa tutkitaan uudelleen siten, että taide ymmärretään kaikille tasapuolisesti kuuluvana peruspalveluna, joka edistää laaja-alaisesti hyvinvointia. Hanke tuottaa uutta tietoa siitä, miten taiteen nykyisiä palveluja tulisi kehittää tasa-arvon ja hyvinvoinnin näkökulmasta luovan ja osallistavan kansalaisuuden vahvistamiseksi. Toisaalta hankkeessa analysoidaan esimerkiksi kouluissa, taiteen perusopetuksessa sekä sosiaali- ja terveyssektoreilla toteutettujen osallistavien taiteen ja taidekasvatuksen interventioiden hyvinvointivaikutuksia.

Hankkeessa sovelletaan systeemistä ajattelua taiteen yhteiskunnallisten vaikutusten hahmottamiseksi sekä esitetään suosituksia poliittisen päätöksenteon tueksi ja taiteen uusien palvelujen vakiinnuttamiseksi. Projekti toteutetaan tiiviissä yhteistyössä ministeriöiden, aluehallinnon, kuntien ja järjestöjen kanssa.

Taiteen ja sairaanhoidon yhteys ei ole uutta, vaan siinä palataan lääketieteen alkujuurille. Kun käytössä ei ollut lääkkeitä tai muita tehokkaita hoitovälineitä ajateltiin, että kauneus ja taide parantavat viemällä ajatukset pois omasta kivusta ja pahasta olosta. Siksi myös sairaalat pyrittiin sijoittamaan kauniiseen ympäristöön, jossa oli riittävästi raitista ilmaa ja sekä ulkoilumahdollisuuksia.

”Taide ei toimi, kuten täsmälääke, että otetaan pilleri taidetta, niin se toimii. Sen tulee lähteä vapaaehtoisuuden pohjalta”, toteaa Arts Equal hankkeen johtaja Kai Lehikoinen. Tarvitaan lisää tutkimuksia siitä, mitkä ovat niitä konkreettisia mekanismeja, joilla taide vahvistaa terveyttä ja hyvinvointia.

Lehikoinen pitää WHO:n raporttia yhtenä osoituksena siitä, että on tapahtunut iso muutos ajattelussa siitä, mitä terveys on. Nyt lähestytään uudestaan WHO:n määritelmää vuodelta 1948, jonka mukaan ihminen on terve, jos hänellä on kykyä ja voimia toimia itsenäisesti. Terveys nähdään dynaamisena prosessina, jossa korostuu terveyden edistäminen ja osallisuus sekä yksilön että yhteiskunnan hyväksi. Lähtökohtana on holistinen ihmiskäsitys, jossa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kohtaavat suhteessa eri elämäntilanteisiin ja elintapoihin.

Kulttuurin saatavuus sote-palveluissa on ollut opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihanke tällä hallituskaudella. Ministeritasolla on linjattu toimia, joilla pyritään edistämään taiteen ja kulttuurin saatavuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki on ollut mukana suositusta laatineessa asiantuntijaryhmässä. Sairaala- ja laitosympäristön viihtyisyydellä on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille.  Kauniisti rakentamisen ei tarvitse olla kalliimpaa kuin rumasti rakentaminen. Sairaalan värit ja se, miten luonnonvalo tulee rakennukseen sisään, voivat lisätä ihmisen hyvinvointia tai kasvattaa kuormitusta. Suunnittelussa tulisi ottaa huomioon, miten rakennus sijoittuu luontoon. Paimion sairaalan suunnitellut arkkitehti Alvar Aalto sanoi aikoinaan, että sairaala on rakennuksena parantamiskone.

Taide- ja kulttuuriosallistumista on tutkittu useiden viiteryhmien piirissä, mutta eläkesiirtymässä olevan väestön mahdollisuudet taiteen harrastamiseen ovat tähän saakka jääneet vähemmälle huomiolle.

Tutkimuksen mukaan taiteen ja kulttuurin palveluita käyttää säännöllisesti tai usein hieman yli puolet (51 %) vastaajista. Vain 12 % kertoi, ettei käytä lainkaan kyseisiä palveluita. Merkittävin tekijä taidetoimijuudessa on aiempi harrastuneisuus. Sen sijaan huomattavia eroja sukupuolten, ansiotason tai työmarkkinastatuksen perusteella tutkimus ei osoittanut. ”Taide ei voi olla lääke, jos henkilö ei koe sitä itselle merkitykselliseksi. Jos taiteella halutaan vaikuttaa ikääntyvien hyvinvointiin, tulisi varmistaa läpi elämän jatkuva taidetoimijuus eli monipuolinen, osallistuva ja merkityksiä luova suhde taiteeseen. Tärkeää on siis aktiivisuus jo työelämän aikana”, kertoo tutkijatohtori Tuulikki Laes Taideyliopistosta.

Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden harrastuneisuutta ja hyvinvointia selvitettiin kyselytutkimuksella, jonka tulokset julkistettiin iAreena-seminaarissa Helsingissä 7.2.2020. Kyselytutkimuksen yhdessä Ilmarisen kanssa laatinut Arts Equal-tutkimusryhmä halusi selvittää, mikä on tuoreiden eläkeläisten hyvinvoinnin tila, taiteen ja kulttuurin merkitys eläkesiirtymässä sekä mitkä asiat tuottavat eriarvoisuutta taiteen, kulttuurin ja palveluiden saavutettavuudessa.

WHO:n raportti osoittaa, että taiteen terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin – tai laajemmin kulttuurihyvinvointityöhön liittyy paljon vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Taiteeseen kohdistuu siis paljon odotuksia. Taidealaan liittyy myös haasteita, jotka näyttäytyvät esimerkiksi tutkimustulosten tulkinnan ja suositusten toimeenpanon haasteina. Esimerkiksi taidetutkimuksissa on annettu taiteelle itseisarvo toimijana terveyden ja hyvinvoinnin kentällä. Taiteen positiiviset vaikutukset eivät kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan ne syntyvät yksittäisten ihmisten, yhteisöjen, organisaatioiden ja instituutioiden halusta ja tarpeesta toteutuvana tarkoituksellisena toimintana. Taiteen toteutumiseksi arjessa ihmisille tulee järjestää mahdollisuuksia kokea ja tehdä taidetta. Käytännössä tarvitsemme lisää tietoa taidetta työssään käyttävän henkilökunnan, taideterapeuttien ja taiteilijoiden työstä sekä työskentelymenetelmistä. Samalla saamme tärkeitä työkaluja moniammatillisen yhteistyön ymmärtämiseen sekä yhteiskehittämiseen.

Taideterapioiden vaikuttavuudesta on julkaistu useita suomalaisten ja ulkomaalaisten yliopistojen tutkimuksia. Kokemukset ja tutkimukset sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä osoittavat, että taideterapiat ovat tarpeellinen osa sosiaali- ja terveysalan palvelujen valikoimaa ja niiden kysyntä kasvaa koko ajan.

Laillistamaton ammatti on ollut taideterapiatahojen yhteisenä huolena jo pitkään. Suomessa on noin 300 koulutettua kuvataideterapeuttia, 600 musiikkiterapeuttia ja 80 tanssi- ja liiketerapeuttiä. Noin 60% taideterapeuteista toimivat yksityisinä palveluntuottajina ja 40% sosiaali- ja terveysalojen sekä opetus- ja kasvatusalojen muiden ammattinimikkeiden sisällä. Suomessa on tehty taideterapioista noin 20 väitöskirjaa, 150 pro gradu-tutkielmaa ja yli 100 ammattikorkeakoulun opinnäytettä.

Taideterapian ammattinimike on virallistettu viidessä eri Euroopan maassa: Itävallassa, Isossa-Britanniassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Monessa Euroopan maassa on parhaillaan menossa samankaltaisia hankkeita yhdistää eri taideterapian muodot yhden ammattinimikkeen alle ja suojata taideterapeutin ammattinimike osana terveydenhuollon ammattinimmikkeistöä.

Ratkaisukeskeiset kuvataideterapeutit toimivat hyvin moninaisilla työkentillä ja mahdollisuudet vaikuttaa ovat rikkaat. Teemme arvokasta, mielekästä ja kiehtovaa työtä, josta voimme olla ylpeitä. Tuemme ja rohkaisemme asiakkaitamme omannäköiseen elämään sekä ohjaamme luovin keinoin unelmia kohti. Yhteiskunnallisella tasolla voimme, miettiä mitkä voisivat olla juuri ne meidän oma vahvuutemme, joiden kautta osallistumme taidelähtöisen toiminnan sekä tiedon jakamiseen. Verkostoituminen ja yhdessä tekeminen ovat tässä kokonaisuudessa keskeisessä roolissa. Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia, jonka ulottuvuudet avautuvat, kun lähdemme avoimin mielin tutkimusretkelle tarkkailemaan niitä eri näkökulmista.

** Lähteet: Health Evidence network synthesis report 67. What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. World Health Organzation. 11.11.2019. Näkökulmia WHO:n taidetta ja terveyttä käsitteleviin raportteihin. Taideyliopisto 28.11.2019. www.uniarts.fi. Potilaan lääkärilehti. Taide todella vaikuttaa terveyteen. 4.2.2020. Potilaan lääkärilehti. Taiteessa on paljon käyttämätöntä potentiaalia. 18.1.2018. Lääkärilehti. Lisää taidetta ja kulttuuria sairaaloihin. 15.3.2019. Tutkimus: Taiteen harrastaminen työikäisenä tuo hyvinvointia eläkevuosiin. Beta.uniarts.fi. 7.2.2020.Taideterapeutista halutaan laillistettu ammatti. SAMK 11.11.2019. Taiteet, tasa-arvo ja hyvinvointi-hanke 2015-2021. www.artsequal.fi

*** Nina Sundberg | Kirjoittaja on ratkaisukeskeinen kuvataideterapeutti, ratkaisukeskeinen psykoterapeutti (VET), psykiatrinen sairaanhoitaja (AMK) ja yhdistyksen hallituksen jäsen